Pääkirjoitus: Tyly varoitus asunto­velkaisille – Paluu ”boomer”-korkoihin ilman tuhteja palkan­korotuksia

Valtteri Varpela

Velkaantumisen taittamisen tärkeyttä alleviivaavat tällä viikolla kuullut viestit korkonäkymistä, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.

Tänään klo 19:42

Nyt nollakorkoihin tottuneet perheet ottavat talouden taantumaa vastaan tilanteessa, jossa palkan ostovoima on alimmillaan 15 vuoteen. Mostphotos

Mustat talousennusteet, rakennusalan firmojen kaatuminen ja toistuvat yt-ilmoitukset luovat synkän varjon hetkeen, jolloin Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on lähdössä tekemään isoja leikkauksia julkisiin menoihin.

Hallituksen julkaistua budjettiesityksensä alkoi poliittisen kentän vasemmalla laidalla ihmettely, miten isoja leikkauksia luvanneen hallituksen budjettiesitys voi olla kymmenen miljardia alijäämäinen ensi vuonna: onko lupaukset petetty?

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö latasi ihmettelijöille Talouselämän haastattelussa kylmää faktaa: kuuden miljardin sopeutukset koskevat koko julkista sektoria eivätkä vain valtionvelkaa, ja lisäksi valtionvelan korot ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, että ne vastaavat yli kolmasosaa vuoden 2027 budjetin alijäämästä.

On erikoista ilkkua hallitukselle siitä, miten paljon Suomi velkaantuu lisää katsomatta samalla, kuinka paljon Suomi velkaantuisi ilman näitä nyt tehtäviä toimia.

Orpon hallituksen tavoitteisiin pääsyä suhdannenäkymän heikentyminen tulee vaikeuttamaan varmasti. Kun leikkauksia ruvetaan ajamaan sisään laskusuhdanteessa, suhdanne voi heikentyä entisestään.

Orpon mielestä ongelma on yhtä uutta laskusuhdannetta paljon laajempi: Tuottavuuskehitys on ollut alhaista, väestö ikääntyy, työllisyysaste on matalalla, investointeja ei ole kunnolla syntynyt puoleentoista vuosikymmeneen, hän sanoi tällä viikolla Kauppalehdelle.

Ja tietysti leikkauksia olisi helpompi tehdä noususuhdanteessa, mutta käytännössä se on mahdotonta. Prosessit vaativat poliittisia päätöksiä ja ovat niin hitaita, että suhdanne ehtii vaihtua useampaan kertaan ennen kuin kiristävät toimet astuvat voimaan.

Velkaantumisen taittamisen tärkeyttä alleviivaavat tällä viikolla kuullut viestit korkonäkymistä, jotka voivat olla tylyä kuultavaa etenkin niille suomalaisille, jotka erehtyivät pitämään alle prosentissa vuosikymmenen ajan huidelleita korkoja normaalitilana

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kakkospomo Gita Gopinath sanoi, ettei pitkien nollakorkojen aika ehkä enää koskaan palaa. Myös OP:n pääjohtaja Timo Ritakallion viesti suomalaisille on sama.

– Se oli keskuspankkien kertaluonteinen kokeilu poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nyt nähdään, että siitä oli aika lailla myös haittoja. Se vääristi markkinamekanismia – kyllä rahalla pitää olla jokin hinta, Ritakallio sanoi Keskisuomalaiselle.

Tuon ”kokeilun” hintaeron nykypäivään tuntee jokainen markkinakorkoon lainansa sitonut asuntovelkainen kipeällä tavalla. Esimerkiksi 250 000 euron 20 vuoden lainassa nollakorkoajan kuukausierä oli noin 500 euroa pienempi kuin samasta lainasta nyt joka kuukausi maksettava erä.

Aihetta kommentoi myös tänään tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka mukaan viesti siitä, että ”rahaa on, sitä saa lisää ja korkoakaan ei tarvitse maksaa”, on saattanut vaikuttaa myös kotitalouksien käytökseen negatiivisesti.

– Kovasti olisi toivottu, että boomerit ovat väärässä, mutta näin ei tainnutkaan olla, Niinistö sanoi viitaten boomereilla vanhempiin ikäluokkiin.

Niinistö itse ilmoitti presidentinvaalien 2018 alla olevansa velaton mies. 75 vuotiaalle asuntovelka ei olekaan samanlainen välttämätön realiteetti kuin boomereita nuoremmalle ikäluokalle.

Boomerien piiristä on myös muistuteltu markka-ajan pahimmista 14 prosentin koroista. Näiden muistelijoiden kannattaa muistaa, että tuolloin myös palkat nousivat kovimmillaan kymmenen prosenttia vuodessa. Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana palkat ovat nousseet keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa.

Nyt nollakorkoihin tottuneet perheet ottavat talouden taantumaa vastaan tilanteessa, jossa palkan ostovoima on alimmillaan 15 vuoteen.

”Rahaa on” –aika on muuttunut taikaiskusta tilanteeseen, jossa sitä kirjaimellisesti ei ole.